Pieksämäen JHL ry / Säännöt

Pieksämäen JHL ry - Säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

1. Yhdistyksen nimi on Pieksämäen JHL ry, ja sen kotipaikka on Pieksämäki

2. Yhdistys kuuluu jäsenenä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:een,

jota nimitetään näissä säännöissä liitoksi.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

1. Yhdistyksen toimialueena on Pieksämäki

ja sen tarkoituksena on koota Pieksämäen kaupungin sekä sen omistamien yhtiöiden ja kuntayhtymien sekä vastaavilla aloilla toimivien yritysten ja seurakunnan palveluksessa

työskentelevät ja yhdistyksen järjestämisalalle opiskelevat liiton piiriin.

2. Yhdistys toimii näiden ja liiton sääntöjen sekä päätösten mukaisesti jäsentensä palvelussuhteiden ehtojen ja työolosuhteiden parantamiseksi heidän ammatillisten, oikeudellisten ja yhteiskunnallisten etujensa

ja oikeuksiensa edistämiseksi ja laajentamiseksi sekä heidän yhteiskunnallisten valmiuksiensa parantamiseksi.

3. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

a. valvoo voimassa olevan työlainsäädännön sekä muiden palvelussuhteisiin liittyvien säännösten ja sopimusten noudattamista

b. tekee esityksiä ja solmii paikallisia sopimuksia jäsenistöään koskevista työ- ja virkaehtosopimus-, työympäristö-, yhteistoiminta-asioista ja työelämän kehittämisestä sekä muista jäsenistöään koskevista asioista

c. järjestää kokouksia, edunvalvonta-, koulutus- ja muita vastaavia

tilaisuuksia sekä muuta jäsenistölleen suunnattua harrastustoimintaa

d. harjoittaa tiedotustoimintaa yhdistyksen ja liiton tunnetuksi tekemiseksi

e. on yhteistoiminnassa yhdistyksen tavoitteita ja toimintatarpeita

tukevien yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

4. Yhdistys voi hallita ja omistaa kiinteää omaisuutta, arvopapereita ja

muita rahoitusvälineitä sekä perustaa rahastoja ja säätiöitä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa

kioski-, ravintola- ja majoitustoimintaa. Yhdistys voi harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

3§ Yhteisjärjestöt

1. Yhdistysten edunvalvonnan tehostamiseksi yhdistykset voivat perustaa rekisteröityjä yhteisjärjestöjä.

2. Jos työnantajan yhteydessä tai samalla hallinnon alalla tai samalla

sopimusalalla toimii yhteisjärjestö, sen järjestämisalalla toimivan jäsenyhdistyksen tulisi kuulua siihen jäsenenä.

3. Ennen uuden yhteisjärjestön perustamista on tehtävä ennakkotiedustelu liiton hallitukselle. Hallitus antaa ilmoituksen siitä, voidaanko yhteisjärjestö perustaa.

4. Yhteisjärjestön, joka haluaa liittyä liiton jäseneksi, on jätettävä rekisteröinnin jälkeen kirjallinen hakemus liiton hallitukselle, joka päättää

jäseneksi hyväksymisestä.

5. Yhdistykset vastaavat muodostamansa yhteisjärjestön taloudellisista

ja muista toimintaedellytyksistä.

6. Yhteisjärjestön tulee toiminnassaan noudattaa liiton hallituksen yhteisjärjestölle hyväksymiä sääntöjä.

4 § Yhdistykseen liittyminen

1. Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä liiton järjestämisalojen palkansaajat ja opiskelijat, jotka hyväksyvät liiton ja yhdistyksen tarkoituksen eivätkä ole henkilökohtaisten sitoumustensa tai muiden syiden vuoksi esteellisiä noudattamaan liiton ja yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä eivätkä kuulu liiton toimintaa ja periaatteita vastustaviin

järjestöihin.

2. Yhdistyksen hallitus päättää jäseneksi ottamisesta. Jos hallitus ei

hyväksy hakijaa yhdistyksen jäseneksi, sen on hakijan sitä vaatiessa

pyydettävä liiton hallituksen lausunto ennen asian lopullista ratkaisemista.

3. Henkilö, joka osoittaa kuuluneensa vastaavaan pohjoismaiseen ammatilliseen järjestöön, hyväksytään yhdistyksen jäseneksi työttömänä,

sillä edellytyksellä, että yhdistykseen liittyminen tapahtuu viimeistään

kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun henkilö on eronnut pohjoismaisesta järjestöstä. Vastaavasti yhdistykseen voidaan hyväksyä jäseneksi työttömänä henkilö, joka siirtyy toisesta liiton yhdistyksestä.

4. Yhdistyksen jäsenrekisteriä ylläpitää liitto, joka toimittaa jäsenille jäsenkortin sekä tietoja jäsenen oikeuksista ja velvollisuuksista.

5 § Jäsenoikeuksien siirtyminen

Jäsen, joka osoittaa kuuluneensa johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön

kuuluvaan kotimaiseen tai pohjoismaiseen järjestöön tai vastaavaan Euroopan unioniin kuuluvien maiden ammatilliseen järjestöön, säilyttää jo

hankkimansa jäsenyysajan vähentymättömänä. Edellytyksenä on, että yhdistykseen liittyminen tapahtuu viimeistään 30 vuorokauden kuluessa siitä,

kun jäsen on eronnut kotimaisesta järjestöstä ja kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun jäsen on eronnut ulkomaisesta järjestöstä.

Erityisestä syystä liiton hallitus voi hyväksyä muunkin kuin keskusjärjestöön kuuluvan kotimaisen ammatillisen järjestön jäsenyyden edellä tarkoitetuksi jäsenyysajaksi.

6 § Jäsenmaksut

1. Yhdistysten jäsenet maksavat liitolle jäsenmaksun.

2. Yhdistyksen jäseneltä kerättävä jäsenmaksu peritään työnantajan toimesta jäsenen antaman valtakirjan perusteella. Mikäli työnantaja ei

peri jäsenmaksua, jäsen suorittaa ne itse liiton määrittämällä tavalla ja

jäsen on velvollinen pyydettäessä esittämään jäsenmaksun perusteet.

3. Jäsenmaksut maksetaan liiton osoittamalle tilille. Liitto palauttaa neljännesvuosittain kullekin yhdistykselle osuuden, jonka liiton edustajisto vuosittain syyskokouksessa päättää.

4. Jäsenyydestä johtuvien oikeuksien ja etuuksien edellytyksenä on, että

jäsen on suorittanut erääntyneet jäsenmaksunsa.

5. Yhdistyksellä on oikeus vain liiton hallituksen luvalla periä varsinaisten jäsenmaksujen lisäksi ylimääräistä jäsenmaksua, jonka suuruuden yhdistyksen kokous määrää.

6. Yksityiskohtaiset ohjeet jäsenmaksun perinnästä ja tilityksestä antaa liitto.

7 § Jäsenmaksuista vapautuminen

1. Jäsenen, joka haluaa vapautuksen jäsenmaksuista, tulee ilmoittaa liitolle tai jäsenyhdistykselle maksuvapautusperuste sen alkaessa tai

jatkuessa.

2. Pyydettäessä jäsenen on toimitettava todistus maksuvapauden perusteista.

3. Palkkatuloa tai siihen rinnastettavaa tuloa, muuta päätoimista tuloa tai

pysyvää kokoaikaista eläketuloa vailla oleva jäsenyhdistyksen jäsen on

vapautettu jäsenmaksusta ollessaan

a. eläkelainsäädännössä tarkoitetulla kuntoutustuella tai kuntoutusrahalla

b. perhevapailla

c. Kelan sairauspäivärahalla

d. opiskelemassa

e. suorittamassa asevelvollisuutta, asepalvelusta tai siviilipalvelusta

f. ollessaan työttömänä ja vailla oikeutta työttömyyskassan suorittamaan ansiosidonnaiseen etuuteen

4. Yksityiskohtaiset tulkinnat jäsenmaksuvapautuksista tekee liitto.

8 § Yhdistyksestä eroaminen

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä

kirjallisesti jäsenrekisterin ylläpitäjälle, yhdistyksen hallitukselle tai sen

puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen erottua yhdistyksestä hän menettää jäsenoikeutensa. Samoin hän vapautuu velvollisuuksista, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut.

Jäsenen on kuitenkin suoritettava erääntyneet, maksamatta jääneet jäsenmaksut.

Jos yhdistyksen jäsen laiminlyö jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajaksi, on jäsenyhdistyksen hallituksen katsottava hänet eronneeksi

sen jälkeen, kun liitto on toteuttanut jäsenen kuulemisprosessin.

Asiasta on tällöin tehtävä merkintä hallituksen kokouksen pöytäkirjaan.

9 § Yhdistyksestä erottaminen

1. Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä.

a. jos hän rikkoo yhdistyksen tai liiton sääntöjä, kieltäytyy noudattamasta yhdistyksen, yhdistyksen hallituksen tai liiton hallituksen päätöksiä tai ohjeita, joiden voimassaolo perustuu yhdistyksen sääntöihin tai liiton päätöksiin tai muutoin toimii vastoin yhdistyksen ja liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti.

b. jos hän on petollisella tavalla nostanut avustusta

c. jos hän on kavaltanut yhdistyksen tai liiton hänen hoitoonsa uskomia varoja tai muuta omaisuutta

d. jos hän on päässyt jäsenyyteen antamalla itsestään vääriä tai muuten harhaanjohtavia tietoja

e. jos hän on siirtynyt pysyvästi pois liiton järjestämisalalta.

2. Jäsentä, joka on erotettu yhdistyksestä muusta syystä kuin jäsenmaksujen laiminlyömisen johdosta, ei ilman yhdistyksen ja liiton hallituksen päätöstä voida ottaa uudelleen jäseneksi. Jos erotettu jäsen on huomaamatta päässyt uudelleen jäseneksi, voi yhdistys ja liiton hallitus asianomaista kuultuaan julistaa hänen jäsenyytensä kelpaamattomaksi.

3. Ehdotus jäsenen erottamiseksi yhdistyksestä on tehtävä kirjallisesti

yhdistyksen hallitukselle mainitsemalla tarkalleen ne syyt, joiden perusteella erottamista vaaditaan sekä todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu.

Yhdistyksen hallituksen on tutkittava erottamisvaatimus ja tehtyään päätösesityksensä alistettava se ja liiton hallituksen asiasta antama lausunto yhdistyksen kokouksen päätettäväksi.

4. Yhdistyksen hallituksella on oikeus myös omasta aloitteestaan, silloin

kun siihen syytä ilmenee, alistaa jonkun jäsenen erottaminen yhdistyksestä yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi hankittuaan ensin asiasta liiton hallituksen lausunnon.

5. Ennen kuin yhdistyksen kokous tekee päätöksen jäsenen erottamisesta,

jäsenelle on varattava tilaisuus kirjallisesti tai kokouksessa suullisesti

antaa selvityksensä asiasta.
6. Liiton hallitus voi lausunnossaan ehdottaa myös varoituksen tai huomautuksen antamista tai sitä, että asianomaiselta jäseneltä kielletään pääsy jäsenyhdistyksen kokouksiin, ei kuitenkaan yli kahden (2) vuoden ajaksi, tai ehdottaa uuden tutkimuksen toimeenpanoa.

10 § Yhdistyksen kokoukset

1. Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat syys- ja kevätkokoukset.

Muita kokouksia yhdistys pitää tarpeen mukaan. Yhdistyksen kokoukset

pidetään hallituksen määräämässä paikassa yhdistyksen toimialueella

tai muussa yhdistyksen kokouksen päättämässä paikassa.

a. Yhdistyksen jäsen voi tehdä ehdotuksia yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi joko etukäteen yhdistyksen hallitukselle tai kokouksessa, jolloin hallituksen on se oman lausuntonsa ohella valmisteltava seuraavaan kokoukseen. Jos asia on kiireellinen, se voidaan yhdistyksen päätöksellä käsitellä ja päättää heti, ellei yhdistyslaki toisin määrää.

Tällainen asia on kuitenkin, mikäli mahdollista, ilmoitettava puheenjohtajalle ennen kokouksen alkua.

b. Yhdistyksen hallituksen päätöksellä voi etäosallistua yhdistyksen

kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Etäosallistumisen mahdollisuudesta ja tavasta on mainittava kokouskutsussa.

3. Päätökset tehdään ehdottomalla enemmistöllä paitsi niissä asioissa,

joissa säännöt tai yhdistyslaki erikseen määräävät. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide. Henkilövaalit toimitetaan suljetulla lippuäänestyksellä tai teknisillä apuvälineillä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

4. Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä on jäsenillä ainoastaan yksi ääni.

5. Ainoastaan kokoukseen osallistuvat jäsenet, jotka luotettavasti voivat

todistaa yhdistyksen sääntöihin perustuvan jäsenyytensä, ovat äänioikeutettuja.

6. Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle syyskokouksen päätöksen mukaan joko jäsenille lähetettävällä kirjallisella henkilökohtaisella ilmoituksella tai syyskokouksen nimeämissä julkaisuissa tai verkkosivuilla tai työpaikkatiedotteilla tai sähköpostilla tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi käsiteltäessä työtaisteluun liittyviä kysymyksiä, kokouskutsu on toimitettava viimeistään kolme (3) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa määrätään, tärkeimmät kokouksessa esille tulevat asiat.

7. Päätettäessä paikallisten työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä tai otettaessa kantaa työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymiseen,

päätöksentekoon voivat osallistua vain ko. sopimusten piiriin kuuluvat

jäsenet tai heidän poissa ollessa, paikalla olevat muut yhdistyksen jäsenet.

8. Mikäli yhdistyksen kokouksessa 11 §:n kohdissa 1. a, d, e, f, valittu toimihenkilö eroaa tehtävästä tai hän on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtävää, yhdistyksen kokouksessa valitaan uusi toimihenkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

9. Liiton toimihenkilöillä ja liiton hallituksen jäsenillä on yhdistyksen kaikissa kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

11 § Syyskokoukset

1. Syyskokouksessa, joka pidetään 1.11.–30.11. käsitellään seuraavat asiat:

a. Valitaan parittomina vuosina hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi.

b. Päätetään yhdistyksen toimihenkilöille maksettavista korvauksista.

c. Päätetään hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten määrästä.

d. Valitaan parittomina vuosina hallituksen muut varsinaiset jäsenet

ja varajäsenet.

e. Valitaan parittomina vuosina kaksi (2) varsinaista toiminnantarkastajaa ja kaksi (2) varatoiminnantarkastajaa tai lain edellyttäessä kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisö.

f. Valitaan edustajat ja varaedustajat yhteisjärjestöön ja muihin mahdollisiin yhteistoimintajärjestöihin.

g. Vahvistetaan luottamusmiehet, pääluottamusmiehet, varaluottamusmiehet tai luottamusedustajat ja varaluottamusedustajat.

h. Hyväksytään liiton ohjeistukseen pohjautuva toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle.

i. Hyväksytään talousarvio.

j. Päätetään yhdistyksen kokouksen koollekutsumistavasta ja -ajasta ottaen huomioon

10 §:n 6. kohdan määräykset.

k. Päätetään mahdollisesti muista esille tulevista asioista.

2. Jäsen, joka on siirtynyt eläkkeelle 10.11.2010 hyväksyttyjen sääntöjen

jälkeen, ei ole vaalikelpoinen valittaessa yhdistyksen puheenjohtajaa

tai hallituksen muita jäseniä.

3. Mikäli vähintään 1/5 äänioikeutetuista yhdistyksen syyskokouksessa

läsnä olevista jäsenistä sitä vaatii, on hallituksen jäsenet valittava henkilökohtaista suhteellista vaalitapaa käyttäen. Tällöin kukin äänioikeutettu voi antaa äänensä enintään niin monelle ehdokkaalle kuin hallitukseen on jäseniä valittava. Kussakin äänestyslipussa

ensimmäiselle vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama luku

kuin se ehdokkaiden lukumäärä, joita äänestyslipulla on äänestetty, toiselle

vaalisijalle merkityn ehdokkaan äänimäärä on sama kuin edellä tarkoitettu

luku vähennettynä yhdellä, kolmannelle vaalisijalle merkityn ehdokkaan

äänimäärä on sama edellä tarkoitettu luku vähennettynä kahdella ja niin edelleen.

Vaalien tuloksen perusteella syyskokous nimeää eniten ääniä saaneet yhdistyksen hallituksen jäseniksi sekä seuraavaksi eniten ääniä saaneet äänimäärän mukaisessa järjestyksessä varajäseniksi.

12 § Kevätkokoukset

Kevätkokouksessa, joka pidetään 1.3.–30.4., käsitellään seuraavat asiat:

a. Käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen tilinpäätös ja vuosikertomus sekä kirjanpitolain mukainen toimintakertomus yhdistyslain sitä edellyttäessä

b. Esitetään toiminnantarkastajien lausunto

c. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hallituksen vastuuvapaudesta

d. Päätetään mahdollisesti muista esille tulevista asioista

13 § Hallituksen tehtävät

1. Yhdistyksen asioita ja omaisuutta hoitaa syyskokouksessa kahdeksi

kalenterivuodeksi yhdistyksen jäsenistä valittu hallitus, johon kuuluu

puheenjohtaja ja vähintään viisi (5) ja enintään viisitoista (15) muuta varsinaista jäsentä sekä enintään vastaava määrä varajäseniä. Hallitus valitsee varsinaisten jäsenten keskuudesta varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan.

2. Hallitus valitsee keskuudestaan tai muista yhdistyksen jäsenistä kahdeksi (2) kalenterivuodeksi yhden tai useamman jäsenasiainhoitajan

ja tarvittaessa muita toimihenkilöitä. Mikäli nämä eivät ole hallituksen

jäseniä, heillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa, ellei hallitus toisin päätä.

3. Ellei yhdistyksen jäseniä edustava luottamusmies ole hallituksen jäsen,

hänelle on ilmoitettava kaikista hallituksen kokouksista ja hänellä on

niissä läsnäolo- ja puheoikeus, ellei hallitus yksimielisesti toisin päätä.

4. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta

puheenjohtajan ollessa estynyt. Kokous on myös aina kutsuttava koolle, jos kolme (3) hallituksen jäsentä katsoo sen tarpeelliseksi. Hallituksen kokous voidaan pitää tarvittaessa kaikkien hallituksen jäsenten suostumuksella tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja enemmistö sen muista jäsenistä on läsnä.

5. Hallituksen jäsenen ja varajäsenen tulee erota tai jäsenkokous voi hänet erottaa, mikäli hän siirtyy pysyvästi pois liiton järjestämisalalta tai kokoaikaiselle eläkkeelle, eroaa, taikka erotetaan liiton yhdistyksestä tai jättää ilman hyväksyttävää syytä saapumatta kolmeen peräkkäiseen kokoukseen. Jäsenkokous valitsee jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden

jäsenen/varajäsenen.

6. Hallituksen tulee hoitaa huolellisesti yhdistyksen omaisuutta ja tallettaa sen varat luotettavasti ja yhdistykselle edullisesti. Hallituksen

tulee neljännesvuosittain käsitellä yhdistyksen taloudellinen tilanne.

7. Jos liitto pyytää yhdistykseltä tietoja, yhdistyksen hallituksen on annettava pyydetyt tiedot annettuun määräaikaan mennessä.

8. Hallituksen jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä

tehdyn päätöksen johdosta, on vapaa päätöksen tuottamasta vastuusta,

ellei hän osallistu päätöksen täytäntöönpanoon.

9. Hallitus voi perustaa yhdistyksen toiminnan tueksi jaostoja.

10. Hallitus on kaikista toimenpiteistään vastuussa yhdistyksen kokoukselle.

11. Puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksen ja yhdistyksen kokouksissa,

ei kuitenkaan niissä asioissa, joissa hän on yhdistyslain mukaan esteellinen. Puheenjohtaja valvoo sääntöjen ja yhdistyksen päätösten sekä liiton hallituksen antamien ohjeiden noudattamista ja sitä, että yhdistyksen muut toimihenkilöt täyttävät tehtävänsä.

12. Sihteeri laatii hallituksen kokoukselle asialistan, pöytäkirjan, ehdotuksen yhdistyksen vuosikertomukseksi, hoitaa kirjeenvaihdon ja huolehtii muiden kirjallisten tehtävien suorittamisesta.

13. Taloudenhoitaja pitää hallituksen ajan tasalla taloustilanteesta, vastaa ehdotuksesta toimintakertomukseksi, tilinpäätökseksi, kirjanpidon hoidosta sekä huolehtii muista hallituksen määräämistä yhdistyksen

taloutta koskevista tehtävistä.

14. Jäsenasiainhoitaja huolehtii yhdistyksen jäsenasioista sekä toimii yhteyshenkilönä liiton jäsenrekisteriin yhdistyksen jäsenasioissa.

14 § Yhdistyksen tilit ja toiminnantarkastus

1. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Toimessa olevan päätösvaltaisen hallituksen hyväksyttyä kuluneen kalenterivuoden tilinpäätöksen, ne sekä muut tarpeelliset asiakirjat on luovutettava toiminnantarkastajille tai tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta.

2. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien tulee tarkastaa yhdistyksen

tilit, omaisuus ja hallinto hyvän toiminnantarkastuksen edellyttämässä laajuudessa.

3. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien tulee luovuttaa asiakirjat

tarkastettuina ja toiminnantarkastuskertomuksella varustettuna viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta yhdistyksen hallitukselle.

4. Toiminnantarkastajilla tai tilintarkastajilla on oikeus muinakin aikoina,

siitä ennakolta ilmoittamatta, tarkastaa yhdistyksen tilit.

5. Myös liiton hallituksen määräämä tarkastaja voi tarkastaa yhdistyksen tilit ja toiminnan.

15 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan puheenjohtaja ja sihteeri

yhdessä tai hallituksen keskuudestaan valitsemista kahdesta (2) varsinaisesta jäsenestä jompikumpi yhdessä puheenjohtajan tai sihteerin kanssa.

16 § Luottamusmiehet tai luottamusedustajat

1. Luottamusmiesten tai luottamusedustajien toimikausi on vähintään

kaksi (2) vuotta ja valinnat suoritetaan parittomina vuosina, ellei yhdistyksen kokous toisin päätä tai ellei sopimuksella ole muuta sovittu. Toimikausi voi olla enintään neljä (4) vuotta.

2. Luottamusmiesten, pääluottamusmiesten tai luottamusedustajien vaalissa vaalikelpoisuus määräytyy kulloinkin voimassa olevan asianomaisen alan virka- tai työehtosopimuksen luottamusmiehiä koskevien määräysten mukaisesti. Luottamusmiehen tai luottamusedustajan henkilön valintaan voivat osallistua ne jäsenet, joita valittava luottamusmies edustaa.

3. Luottamusmies tai luottamusedustaja voidaan erottaa toimikautensa aikana vain perustellusta syystä. Erottamisesta päättää yhdistyksen kokous tai milloin luottamusmies tai luottamusedustaja edustaa useampia yhdistyksiä erottaminen suoritetaan vastaavalla tavalla

kuin valintakin. Erottamisasian käsittely on mainittava kokouskutsussa.

Erottamispäätös edellyttää vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) enemmistöä. Äänioikeutettuja ovat ne jäsenet, joita luottamusmies edustaa. Käsiteltäessä pääluottamusmiehen erottamista on asiasta pyydettävä ennen asian päättämistä liiton hallituksen lausunto.

4. Luottamusmiesten, pääluottamusmiesten tai luottamusedustajien

valinnassa noudatetaan liiton hallituksen hyväksymää valintaohjesääntöä.

5. Mahdolliset valintaa koskevat erimielisyydet ratkaisee liiton hallitus.

17 § Muita määräyksiä

1. Yhdistyksen jäsenrekisteriä ylläpitää Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.

2. Jos jäsen huomaa kärsineensä vääryyttä yhdistyksen tai sen hallituksen

taholta, on hän oikeutettu tekemään tästä kirjallisen ilmoituksen liiton

hallitukselle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 päivän kuluessa siitä,

kun ko.asia on tullut jäsenen tietoon.

3. Yhdistyksen ja liiton hallituksen väliset erimielisyydet ratkaisee liiton

edustajisto.

4. Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan

liiton sääntöjä, liiton hallituksen antamia ohjeita ja yhdistyslakia.

18 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

1. Näihin sääntöihin tehtäville muutoksille on saatava liiton edustajiston hyväksyminen. Mikäli muutos kuitenkin koskee yhdistyksen nimeä, kotipaikkaa tai tarkoitusta ja niiden mahdollisesti aiheuttamia muutoksia säännöissä, voidaan ne suorittaa liiton hallituksen hyväksymisellä.

2. Jos ehdotus yhdistyksen purkamisesta tehdään yhdistyksen hallitukselle tai yhdistyksen kokouksessa, yhdistyksen hallituksen on heti annettava tieto siitä liiton hallitukselle. Sen jälkeen on asiaa käsiteltävä kahdessa seuraavassa vähintään kahden (2) viikon väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Päätös yhdistyksen purkamisesta pannaan täytäntöön ainoastaan silloin, kun sitä koskeva päätös on tehty vähintään kolme neljäsosaa (¾) enemmistöllä annetuista äänistä molemmissa kokouksissa.

3. Jos yhdistys on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, luovutetaan sen

varat ja omaisuus sekä asiakirjat talletettavaksi liitolle. Yhdistyksen purkauduttua sen hallituksen jäsenet ovat vastuussa yhdistyksen varoista, omaisuudesta ja asiakirjoista, kunnes ne on luovutettu liitolle ja se on hyväksynyt yhdistyksen tiliselvityksen.

4. Mikäli jäsenyhdistys puretaan ja jäsenet siirtyvät liiton toiseen jäsenyhdistykseen, siirtyvät varat ja omaisuus tälle uudelle jäsenyhdistykselle. Jos jäsenet siirtyvät useampaan yhdistykseen myös varat ja omaisuus voidaan jakaa useampaan yhdistykseen.

19 § Yhdistyksen eroaminen liitosta

Yhdistyksen, joka haluaa erota liitosta, on meneteltävä yhdistyslain mukaisesti. Eroamispäätös tulee tehdä kahdessa (2) vähintään kuukauden

väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Eroamispäätös voidaan

tehdä vain, jos molemmissa kokouksissa vähintään kolme neljäsosaa (¾)

annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistys on vapaa jäsenyydestä kuuden

(6) kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä lukien, jolloin sen

oikeudet ja velvollisuudet liitossa päättyvät. Yhdistyksen on suoritettava

liitolle tulevat erääntyneet maksut ja muut jäsenvelvoitteensa.

20 § Yhdistyksen eroaminen yhteisjärjestöstä

Yhdistyksen, joka haluaa erota yhteisjärjestöstä, tulee tehdä tästä päätös

kahdessa (2) vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa.

Eroamispäätös voidaan tehdä vain, jos molemmissa kokouksissa vähintään

kolme neljäsosaa (¾) annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistys on vapaa

jäsenyydestä kuuden (6) kuukauden kuluttua yhteisjärjestölle tehdystä

eroamisilmoituksesta lukien, jolloin sen oikeudet ja velvollisuudet

yhteisjärjestöön päättyvät. Yhdistyksen on suoritettava yhteisjärjestölle

tulevat erääntyneet maksut ja muut jäsenvelvoitteensa.

21 §

1. Aikaisempien sääntöjen mukaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

PIEKSÄMÄEN JHL RY / SÄÄNNÖT